Osingonjako

Yhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa. Osinkoa jaetaan sitten näistä voitoista.

Osingonjakoa voidaan myös käyttää pienemmissä yhtiössä veroedun tavoitteluun, mutta tämä ei monessakaan yrityksessä ole koskaan kovinkaan realistista tai suurta (toisin kuin mediassa ehkä halutaan uskotella).

Osingonjako tapahtuu yrityksen vapaasta pääomasta eli ei pelkästään yrityksen tekemästä tilikauden voitosta.

Osinkoja voidaan jakaa myös, vaikka yrityksen tilillä ei ole rahaa. Tällöin osingonmaksua varten otetaan lainaa.

Tilinpäätös

Tilinpäätös on osingonjaon pohjana. Ilman tilinpäätöstä, ei osinkoja voida jakaa. Tilinpäätöksen yhteydessä lasketaan vapaa oman pääoman määrä, joka toimii osingonjaon pohjana.

Osinkoa voidaan jakaa korkeintaan tilinpäätöksen osoittaman oman pääoman määrän verran.

Tilinpäätöstä tehtäessä, joko kirjanpitäjä ja/tai tilintarkastaja voivat ehdottaa, että yrityksen taloudellinen tilanne ei salli osingonjakoa, vaikka yrityksellä olisikin vapaata omaa pääomaa. Toisin sanoen yrityksen maksukyky ei saa vaarantua osingonjaon seurauksena, eikä maksukyvytön yritys voi jakaa osinkoa.

Jakokelpoista pääomaa vähentää esimerkiksi aktivoidut kehittämismenot.

Tilinpäätös tulee olla vahvistettu.

Yhtiökokous

Kuten osakeyhtiölaki toteaa, yhtiön varojen jakamisesta päättää yrityksen ylintä valtaa käyttävä elin eli yhtiökokous.

Yhtiökokous voi myös valtuuttaa yrityksen hallituksen päättämään osingon jakamisesta tai varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutus voi olla voimassa enintään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun.

Osinkojen verotus

Mielenkiintoisin osuus osingoissa on luonnollisesti, kun yritys päättää jakaa osinkoa ja siihen liittyvä verotus.

Pörssiyhtiön osingonjako

Pörssiyhtiön osinko päätetään yhtiökokouksessa. Koska pörssiyhtiöllä on usein hyvin paljon osakkaita, ei osingonjakoon voi vaikuttaa niin suuresti kuin listaamattomassa yhtiössä. Esimerkiksi palkkatulojen siirtäminen osingoksi tarkoittaa, että osinkoa täytyy jakaa kaikille osakkaille.

85 prosenttia osingoista verotetaan pääomatulona ja 15 prosenttia on verovapaata tuloa. Veron määrä on 30 000 euroon asti 30 prosenttia. Yli 30 000 euron pääomatulosta vero on 34 prosenttia. Yhtiö pidättää osingosta 25,5 prosenttia ennakonpidätyksenä ennen maksamista.

Listaamattoman yhtiön osingonjako

Listaamattomien yhtiöiden kohdalla osinko verotetaan ansiotulona ja/tai pääomatulona ja osa osingoista on verotonta.

Vastaannottessasi osinkoa listaamattomasta yhtiöstä, hoitaa osingon maksava yhtiö ennakonpidätyksen (7,5 %). Tämä pätee 150 000 euroon asti. Tilanteessa, jossa osinko on yli 150 000 €, täytyy yhtiön maksaa ylimenevästä osasta 28 % ennakonpidätystä.

Esimerkki I.

• Jaettava osinko 45 000 €
• 45 000 € x 7,5 % = 3 375 € ennakonpidätys.

Esimerkki 2.

• Jaettava osinko 175 000 €
• 150 000 € x 7,5 % = 11 250 € ennakonpidätys.
• 25 000 € x 28 % = 7 000 € ennakonpidätys.
• Yhtiön maksama ennakonpidätys yhteensä 18 250 €

Saatu osinko jakautuu veronalaiseen verottomaan tuloon, pääomatuloon ja/tai veronalaiseen ansiotuloon. Osuuksien koko määräytyy osakkeen matemaattisen arvon mukaan.

Osakkeiden matemaattisesta arvosta laskeminen

Osinkoa jaetaan voitoista. Tällöin osakkeen matemaattinen arvo lasketaan yhtiön edellisenä vuonna päättyneen tilikauden mukaan (Tase). Otetaan yhtiön varat ja niistä vähennetään yhtiön velat, tämän erotus jaetaan yhtiön osakkeiden lukumäärällä.

Pääomatulo-osinkojen verotus

Pääomatulo-osingoksi lasketaan, jos osingon määrä on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. Alle 150 000 euron pääomatulo-osingot lasketaan niin, että 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % on verovapaata tuloa. Tilanteessa, jossa osinko on yli 150 000 euroa lasketaan ylimenevä osa niin, että 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % on verotonta tuloa.

Koska kyseinen 150 000 euron raja on osakaskohtainen eikä yhtiökohtainen, lasketaan kaikki saamasi osingot yhteen ja ne verotetaan yhteissumman pohjalta.

Esimerkki I.

• Yhtiön A: Varat 400 000, Velat 150 000, Yhtiön osakkeiden lukumäärä 100.
• (400 000 euroa — 150 000 euroa) / 100 euroa = 2 500 euroa
• Osakkeiden matemaattinen arvo on tällöin 2 500 euroa(8 % matemaattisesta arvosta on 200 euroa)
• Jaettava osinko 175 euroa / per osake.
• Omistamiesi osakkeiden määrä 25.
• 175 euroa x 25 = 4 375 euroa
• 4 375 euroa x 75% = 3 281,25 euroa verotonta tuloa
• 4 375 euroa x 25% = 1 093, 75 veronalaista pääomatuloa.

Esimerkki 1A

• Olet saamassa yhtiöltä A 4 375 euroa osinkoina, mutta olet myös saamassa osinkoja yhtiöltä B 90 000 euroa ja yhtiöltä C 85 625 euroa. Osinkojesi yhteenlaskettu summa on 180 000 euroa
• 150 000 • 75 % 112 500 verotonta tuloa.
• 150 000 • 25 % = 37 500 veronalaista pääomatuloa.
• Ylimenevä osuus 180 000 — 150 000 = 30 000
• 30 000 • 85 % = 25 500 veronalainen pääomatulo.
• 30 000 • 15 % = 4 500 verotonta tuloa.
• Veronalaista pääomatuloa yht. 63 000 € ja Verotonta tuloa yht. 117 000 €

SVOP palautus voi aiheuttaa Lahjaveroa

SVOP rahastosta varojen palauttaminen on nykyään pääsääntöisesti verovapaata, kunhan siinä ei ole korkoa ja se tapahtuu 10 vuoden kuluessa maksusta.

Koska SVOP palautetaan osingonjaon kautta, aiheuttaa se toistaiseksi ongelman yrityksissä, joissa on useampi henkilö ja vain osa on tehnyt saman suuruisen SVOP sijoituksen. Vaikka verohallinto antaakin tehdä palautuksen verovapaasti, ei periaatteessa osakeyhtiölaki tätä anna.

OYL:n yhdenvertaisuus periaatteen vuoksi, jokaisella osakkeenomistajalla on yhtäläinen oikeus voitonjakoon eli tässä tapauksessa SVOP palautukseen. Tästä voidaan osakkaiden päätöksellä poiketa. Tämä kuitenkin aiheuttaa verohallinnon näkökulmasta tilanteen, jossa palautuksen saanut olisi saanut lahjana muiden osakkaiden osinkoja.

Esimerkki

• Yrityksessä on 2 henkilö A ja B.
• A antaa yritykselle SVOP sijoituksen 100 000 €, B ei anna mitään.
• Kahden vuoden kuluttua osakkaat päättävät, että 100 000 € SVOP palautetaan henkilölle A.
• Verohallinto voi halutessaan tulkita tilanteen niin, että molemmat ovat nostaneet 50 000 € osinkoja.
• Tällöin A saa verovapaasti 50 000 € (10 v sisään palautus) ja 50 000 € lahjaveron alaista tuloa henkilöltä B.

Toistaiseksi yllämainitun kaltaisia tilanteita ei ole viety korkeimpaan oikeuteen, joten tämä tulee mahdollisesti huomioida.

Yllä mainitun tilanteen pystyy ratkaisemaan jakamalla osakkeet useampaan eri osakesarjaan.

Ulkomailta saadut osingot

Ulkomailta saatu osinko riippuu, mistä valtiosta osinko tulee.

EU ja ETA alueelta saatu osinko

Näissä tapauksissa osinkoa verotetaan samaan tapaan kuin Suomestakin saatua osinkoa.

Muualta tullut osinko

Tämä aiheuttaa osingon saajalle enemmän miettimistä ja mahdollisia ongelmia. Muualta tulleet osingot verotetaan Suomessa ansiotulona.

Suomella on verosopimuksia eri maiden kanssa, jonka tarkoitus on poistaa kahdenkertainen verotus. Mihin maahan yritys kuuluu, riippuu sen pääkonttorin sijainnista.

Toki verosopimus ei vielä takaa, että saamasi osingot verotettaisiin oikein. Lähdeveroa saatetaan periä sovittua määrää enemmän. Tämä aiheuttaa yleensä vuosien mittaisen perismisprosessin osinkoja maksavan yrityksen maan kanssa.

Verosuunnittelu, milloin osinkoja kannattaa nostaa

Luonnollisesti yrityksen omistajat haluavat maksimoida itselleen jäävän rahan. Tällöin kannattaa miettiä, miten haluaa rahaa yrityksestä ulos.

Yleisin vaihtoehto on nostaa palkkana. Yrittäjän palkan kulut ovat pienet verrattuna normaaliin palkansaajaan. Tällöin palkan kuluiksi voi laskea käytännössä ennakonpidätyksen (eläkemaksut eivät ole sidottu palkan määrään, joten niitä ei tarvitse huomioida).

Yrityksen maksama tulovero on 20% voitosta. Jos tätä vertaa palkansaajan veroprosenttiin, raja tulee vastaan n. 39 000 € bruttotuloilla (lähde luvuista tulee vähentää 7,15% eläkemaksuja). Tähän täytyy ottaa vielä huomioon, että raha haluttaisiin saada ulos vielä yrityksestä eli tarkempia laskelmia on esitetty alempana eri tilanteet huomioiden.

Vaikka kuinka mediassa esitetäänkin mielipiteitä huojennettujen osinkoverotuksen epäreiluudesta, tulisi muistaa, että näiden ”epäreilujen” osinkojen kokonaisvero on parhaimmassakin tapauksessa n. 27,5%. Koska yritys tarvitsee tulosta varallisuuden säilyttämiseksi, täytyy aina veroissa huomioida 20% yritysten tulovero. Optimitilanteessa yhden hengen yrityksen osakkeiden matemaattinen arvo on 1 875 000 euroa, jolloin yritys voi maksaa maksimaalisesti huojennettuja osinkoja (150 000 €). Yritys ei tee tulosta, laskisi osakkeiden matemaattinen arvo ja huojennettujen osinkojen määrä joka vuosi.

Tällöin saadakseen 150 000 € huojennettua osinkoja, tulee yrityksen tehdä tulosta 187 500 €. Yrityksen omistajalle käteen jäisi 138 450 € eli veroja olisi maksettu 49 050 €. Vastaavasta määrästä palkkaa maksettaisiin n. 61 125 € veroja eli alle 1,25 kertaa enemmän.

Yllä oleva esimerkki ei kosketa lähes yhtäkään yritystä. Ainoastaan kaikista varakkaimpia holding yhtiöitä, jotka tekevät rahaa sijoituksilla. Alla realistisempia laskelmia.

Esimerkkilaskelma palkkatulot vs osinko

Esimerkki, jossa yrityksellä osakkeen matemaattisesta arvo on yli 187 500 €, ja yritys tekee tulosta sen verran kuin omistaja haluaa nostaa palkkana.

Yrityksen omistaja haluaa palkkaa 50 000 € ja 100 000 €.

• 50 000 € palkkana jättäisi käteen 37 525 € (24,95% veroprosentti)
• 50 000 € osinkoina jättäisi käteen 37 000 € (tulovero 20%, 30% 25% osuudesta)
• 15 000 € palkkana (lähes tulkoon ilman veroja), 35 000 € osinkoina jättäisi käteen 14 767,5 € + 25 900 € = 40 667,5 €
• 18 000 € palkkana, 32 000 € osinkoina. 17 217 € + 23 680 € = 40 897 €
• 19 000 € palkkana, 31 000 € osinkoina. 17 926,5 € + 22 940 € = 40 866,5 €

50 000 € tuloilla huomataan, että palkka tuottaa enemmän rahaa käteen kuin osingot.

• 100 000 € palkkana jättäisi käteen 64 750 € (35,25% veroprosentti)
• 100 000 € osinkoina jättäisi käteen 74 000 € (tulovero 20%, 30% 25% osuudesta)
• 15 000 € palkkana (lähes tulkoon ilman veroja), 85 000 € osinkoina jättäisi käteen 14 767,5 € + 62 900 € = 77 667,5 €
• 18 000 € palkkana, 82 000 € osinkoina. 17 217 € + 60 680 € = 77 897 €
• 19 000 € palkkana, 81 000 € osinkoina. 17 926,5 € + 59 940 € = 77 866,5 €

Näin ollen huomataan, että kaikissa tapauksissa, joissa osingon määrä alittaa 150 000 €, kannattaa palkkaa nostaa n. 18 000€.

Esimerkki normaalista yrityksestä, jossa tulos nostetaan omistajalle joka vuosi.

• 50 000 € palkkana jättäisi käteen 37 525 € (24,95% veroprosentti)
• 50 000 € osinkoa. 3 200 € menee kevyesti verotettuna (75% verotonta), 36 800 € normaalisti (25% verotonta). Käteen jäävä osuus 50 000€-10 000€-240€-8 280 € = 31 480 €
• 15 000 € palkkana, 35 000 € osinkoina jättäisi käteen 14 767,5 € + 22 036 € = 36 803,5 €
• 18 000 € palkkana, 32 000 € osinkoina. 17 217 € + 20 147,2 € = 37 364,2 €
• 30 000 € palkkana, 20 000 € osinkoina. 25 425 € + 12 592 € = 38 017 €
• 45 000 € palkkana, 5 000 € osinkoina. 34 582,5 € + 3 148 € = 37 730,5 €

100 000 € esimerkki

• 100 000 € palkkana jättäisi käteen 64 750 € (35,25% veroprosentti)
• 100 000 € osinkoina jättäisi käteen 62 960 €
• 15 000 € palkkana (lähes tulkoon ilman veroja), 85 000 € osinkoina jättäisi käteen 14 767,5 € + 53 516 € = 68 283,5 €
• 18 000 € palkkana, 82 000 € osinkoina. 17 217 € + 51 627,2 € = 68 844,2 €
• 30 000 € palkkana, 70 000 € osinkoina. 25 425 € + 44 072 € = 69 497 €
• 45 000 € palkkana, 55 000 € osinkoina. 34 582,5 € + 34 628 € = 69 210,5 €

Todellisessa elämässä yrityksen omistajan kannattaa nostaa lähes aina enemmän palkkaa kuin osinkoa.

Koska palkka on vähennyskelpoinen kulu, ei siitä mene kahdenkertaista veroa. Osinko verotuksen laskennassa jääkin usein laskematta yritysvero.

Tilanne muuttuu, mikäli omistajat havahtuvat vasta tilinpäätöksen yhteydessä tilanteeseen, jossa yrityksen tulos on plussalla ja tämä raha halutaan saada ulos seuraavalla tilikaudella.

Esimerkki jossa yritys on tehnyt voittoa verojen jälkeen 50 000 € ja tilikauden oletettava tulos ennen omistajan palkkaa olisi sama 50 000 €.

• 100 000 € palkkana jättäisi käteen 64 750 €
• 100 000 € osinkona jättäisi käteen 70 830 €
• 50 000 € palkkana, 50 000 € osinkoina. 37 525 € + 39 170 € = 76 695 €

Luvut ovat arvioita, sillä pääomatuloverotus perustuu myös muista lähteistä saatuihin veroihin. Lisäksi ansiotuloverotuksessa on käytössä useita erilaisia vähennyksiä. Jokainen tilanne on siis erilainen, mutta luvuista voidaan vetää johtopäätöksenä, että osingot eivät optimilitilanteessa tuo kuin n.10% hyödyn.

Työperäinen osinko

Tilanteessa jossa jaettavan osingon perusteena on sen saajan työpanos, tapahtuu osingon verotus ansiotulona. Työpanososingon jakoperuste voidaan määrittää esimerkiksi osakassopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä. Jakoperusteena voi olla myös osingonsaajan työskentelyn positiivinen vaikutus yhtiön tulokseen. Osingon maksaja on velvollinen toimittamaan työperäisestä osingosta ennakonpidätyksen. Kyseinen ennakonpidätys on vähennyskelpoinen maksajan verotuksessa.

Osinkojen maksaminen

Osinkojen jakaminen tapahtuu yleensä tilinpäätöksen valmistuttua, vaikka osinkojen jako voitaisiin tehdä missä tahansa vaiheessa vuotta (kunhan jaettavissa olevaa voittoa löytyy). Yhtiöissä voitaisiin jakaa osinkoa esimerkiki kuukausi-, kvartaali- tai puolivuotis-periaatteella. Vaihtoehtoisesti voidaan myös jakaa niin sanottua lisäosinkoa, vaikka varsinainen osinko olisi jo jaettu.

eCount auttaa osinkoon liittyvissä kysymyksissä

Mikäli sinulla heräsi kysyttävää osingonjakoon, sen verotukseen tai ylipäätään mihin tahansa taloushallintoon liittyen, ota yhtyettä. Me palvelemme henkilökohtaisesti.

‍