Toiminimen verotus

Toiminimen verotus eroaa osakeyhtiöstä, sillä yrityksen tulot ja menot verotetaan suoraan yrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa. Toiminimiyrittäjä maksaa verot ansiotulona ja osittain myös pääomatulona, mikäli yrityksen nettovarallisuus sen mahdollistaa.

Toiminimen verotus riippuu pitkälti yrityksen liikevaihdosta sekä yrityksen nettovarallisuudesta. Mikäli yritystoiminta kasvaa merkittävästi, voi osakeyhtiö olla verotuksellisesti parempi vaihtoehto. Tässä artikkelissa käymme läpi toiminimen verotuksen perusteet, käytännön esimerkin ja tilanteet, joissa osakeyhtiö voisi olla parempi vaihtoehto.

Toiminimen eli yksityisen elinkeinonharjoittajan verotuksen esimerkki

Timo toimii yksityisenä elinkeinonharjoittajana ja myy verkkokaupassaan erilaisia rakennustuotteita. Hänen toiminimensä tulot ja menot olivat seuraavat vuonna 2024:

• Liikevaihto eli myyntitulot: 50 000 euroa
• Vähennyskelpoiset kulut (kuten: materiaalit, verkkosivut, toimitilat ja markkinointi) : 20 000 euroa
• Nettotulos (liikevaihto - kulut): 30 000 euroa

Ansiotulo ja pääomatulo

Timo yrityksen nettovarallisuus on 10 000 euroa (varasto, pankkitili, laitteet). Timo voi valita pääomatulo-osuudeksi 20 % nettovarallisuudesta, jolloin hänen pääomatulonsa on 2 000 euroa ja loput 28 000 euroa verotetaan ansiotulona. Mikäli Timo haluaisi, voisi hän valita esimerkiksi 0 % tai 10 % pääomatulo-osuuden ja silloin suurempi osa tuloista menisi ansiotulona verotukseen, jolloin veron määrä muodostuisi progressiivisen verotuksen mukaan.

Ennakkoveron merkitys ja verojen arviointi

Timo tekee arvion siitä, mikä yrityksen tulos on tulevan tilikauden aikana, joten hän voi hakea Verohallinnolta ennakkoveroa. Mikäli hän maksaa ennakkoveron neljässä erässä, voisi verotus näyttää tältä:

• Pääomatulo 2000 euroa: Verotetaan 30 % pääomatuloverotuksen mukaisesti = 600 euroa
• Ansiotulo 28 000 euroa, verotetaan progressiivisen tuloverotuksen mukaisesti
• Verotus riippuu monista eri tekijöistä, mutta otetaan esimerkiksi 20 %, jolloin verotus on 5600 euroa.
• Maksettava vero yhteensä: 600 euroa + 5600 euroa = 6200 euroa

ALV ja YEL – mitä tulee huomioida?

Timon liikevaihto ylittää 15 000 euron rajan, joten hän kuuluu arvonlisäverovelvollisten piiriin. Hän maksaa näin ollen arvonlisäveroa myyntihinnasta, mutta saa vähentää ostoihinsa liittyvän arvonlisäveron. Esimerkiksi rakennusalan yrittäjä voi saada suuren osan hankinnoistaan ALV-vähennyksiin, kun hän ostaa kalliita materiaaleja ja työkaluja.

Timo maksaa siis 25,5 % arvonlisäveron myyntihinnoista, mutta saa vähentää hankintojensa arvonlisäveron.

Timo maksaa myös YEL-maksuja, joka on noin 20 % YEL-työtulosta. YEL-maksut ovat toiminimiyrittäjälle pakollisia, jos yrittäjän työtulo ylittää 9010,28 euroa vuodessa (vuoden 2024 raja). Esimerkiksi YEL-työtulo on 20 000 euroa, niin YEL-maksu on noin 4000 euroa. Nämä kulut voi vähentää verotuksessa.

Lue lisää YEL-vakuutuksesta ja sen pakollisuudesta yrittäjälle.

Mikä on arvonlisäveron alarajahuojennus ja miten se vaikuttaa toiminimen verotukseen?

Arvonlisäveron alarajahuojennus on Suomessa käytössä oleva helpotus pienyrityksille, joiden liikevaihto jää alle 30 000 euron vuodessa. Tämän tarkoituksena on keventää pienten yritysten verotaakkaa ja tukea niiden toimintaa. Huojennus tarkoittaa sitä, että yrittäjä voi saada joko osittain tai kokonaan maksamansa arvonlisäveron takaisin.

Alarajahuojennus voidaan hakea veroilmoituksessa tilikauden päätyttyä. Verohallinto laskee tämän jälkeen huojennuksen määrän ja palauttaa sen yrityksen tilille.

Miten alarajahuojennuksen voi saada?

• Täysi huojennus: Mikäli yrityksen liikevaihto jää alle 15 000 euron, saa se kaiken maksamansa ALV:n takaisin.
• Osittainen huojennus: Mikäli liikevaihto on alle 30 000 euroa vuodessa, yritys saa osan maksamastaan ALV:sta takaisin.
• Ei huojennusta: Jos yrityksen liikevaihto ylittää 30 000 euroa, ei tällöin tule huojennusta.

Miten alarajahuojennus lasketaan?

Yritys on maksanut 3 000 euroa arvonlisäveroa ja sen liikevaihto on 20 000 euroa:

3000 euroa x ((30 000 euroa - 20 000 euroa) / 15 000 euroa) =2 000 euroa

Yritys voi saada takaisin 2 000 euroa ALV-huojennusta, eli lopullinen ALV-maksu on vain 1 000 euroa.

Kannattaako toiminimen hyödyntää alarajahuojennusta?

Mikäli yrityksen liikevaihto on alle 15 000 euroa, alarajahuojennus voi tarjota merkittävän edun, sillä yrittäjä voi saada takaisin kaiken maksamansa arvonlisäveron. Tämä voi keventää verotaakkaa huomattavasti ja parantaa yrityksen kannattavuutta alkuvaiheessa.

Jos liikevaihto on lähellä 30 000 euroa, huojennuksen määrä pienenee asteittain. Tällöin yrittäjän on hyvä laskea, onko huojennuksesta enää merkittävää hyötyä vai kannattaako jo varautua siirtymään normaaliin arvonlisäverotukseen.

Kun yrityksen liikevaihto kasvaa yli 30 000 euroon, alarajahuojennusta ei voi enää hyödyntää. Tässä vaiheessa onkin syytä arvioida yrityksen verotuksellista asemaa laajemmin ja pohtia, olisiko esimerkiksi osakeyhtiö järkevämpi vaihtoehto tulevaisuudessa.

On myös hyvä muistaa, että mikäli yrityksen liikevaihto jää alle 15 000 euron, se ei ole velvollinen ilmoittautumaan ALV-rekisteriin. Tällöin arvonlisäveroa ei tarvitse periä asiakkailta, mutta samalla yritys ei myöskään voi tehdä ALV-vähennyksiä hankinnoistaan.

Seuraavaksi käsittelemme, milloin toiminimen sijaan kannattaisi perustaa osakeyhtiö ja miten tämä vaikuttaa yrityksen verotukseen.

HUOM. Alarajahuojennus poistui 1.1.2025, mutta sitä voi hakea vielä aiemmilta tilikausilta. Lue lisää arvonlisävron alarajahuojennuksesta.

Toiminimi vai osakeyhtiö – Milloin tiedän kumman valitsen?

Yrityksen perustamisvaiheessa on tärkeää miettiä kumpi yritysmuodoista sopii paremmin, toiminimi vai osakeyhtiö. Nämä ovat Suomessa yleisimmät vaihtoehdot, mutta niiden välillä on merkittäviä eroja varsinkin verotuksessa ja vastuussa.

Toiminimi on yksinkertainen ja edullinen vaihtoehto, sillä yrittäjä toimii omissa nimissään ja on henkilökohtaisessa vastuussa toiminnastaan. Toiminimiyrittäjä maksaa verot suoraan omassa henkilökohtaisessa verotuksessa ja yrityksen tulot verotetaan ansiotulona tai pääomatulona.

Osakeyhtiö puolestaan on erillinen oikeushenkilö, mikä tarkoittaa sitä, että yrittäjä ei ole henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön veloista. Osakeyhtiö tarjoaa laajempia mahdollisuuksia optimoida tulojaan, mutta vaatii tarkempaa verosuunnittelua ja tietämystä kirjanpidosta.

Toiminimi on parempi vaihtoehto kun,

• yritystoiminta on pientä tai sivutoimista
• haluat vähentää byrokratiaa ja kirjanpitoa
• haluat pienemmän riskin ja henkilökohtainen vastuu ei pelota

Osakeyhtiö on parempi vaihtoehto kun,

• liikevaihto ylittää 30 000 - 50 000 euroa
• haluat rajata henkilökohtaista vastuuta
• haluat parempaa verosuunnittelua
• aiot palkata työntekijöitä tai hankkia sijoittajia

Aiheesta lisää: Osakeyhtiön tilinpäätös – mikä se on ja miksi se pitää tehdä?

Miten valita sopiva yhtiömuoto?

Kun et tiedä mikä vaihtoehto sopii parhaiten sinulle ja haluat yritystoiminnan tuovan sinulle parhaat mahdolliset hyödyt, valitse liiketoimintasi tueksi tilitoimisto.

ECount hoitaa kirjanpitoa, taloushallintoa, palkanmaksua ja verosuunnittelua useille eri yrityksille ja saat varmasti tarvitsemasi tuen yrityksesi liiketoiminnan kasvun tueksi.

Ota meihin yhteyttä, kun etsit fiksua ja tehokasta tilitoimistoa.

‍Varaa aika maksuttomaan esittelyyn.

Lue seuraavaksi: Tilitoimiston vaihtaminen

Lue seuraavaksi: Milloin yrityksen kirjanpito kannattaa tehdä itse ja milloin se tulisi ulkoistaa?

‍