Ateriakorvaus kuuluu verovapaisiin matkakorvauksiin, päivärahan ja kilometrikorvauksen ohella. Nämä kaikki ovat palkansaajille tarkoitettuja etuja, jotka työnantaja maksaa. Ateriankorvauksen saamiseen vaikuttavat esimerkiksi työmatkan kesto, etäisyys työpaikasta sekä työnantajan käytännöt.
Työnantaja voi maksaa ateriakorvausta myös tilanteissa, joissa verovapaan ateriakorvauksen ehdot eivät täyty. Entä onko yrittäjä oikeutettu ateriakorvaukseen tai ruokaetuun? Vastaamme tähän ja muihin usein esitettyihin kysymyksiin ateriakorvauksesta.
Mikä on verovapaa ateriakorvaus?
Verovapaa ateriakorvaus on Suomessa työnantajan työntekijälleen maksama korvaus, joka on tarkoitettu kattamaan työntekijän ateriakustannuksia työpäivän aikana. Tämä korvaus maksetaan tilanteissa, joissa työntekijä joutuu työtehtäviensä vuoksi syömään muualla kuin tavallisessa työpaikassaan tai kotona, esimerkiksi työmatkoilla.
Työmatkan keston tulee olla vähintään kuusi tuntia, ja tämä on suoritettava työnantajan määräyksestä. Verohallinto määrittää vuosittain vähimmäisajat ja etäisyydet sekä verovapaan korvauksen enimmäismäärän.
Milloin työnantaja maksaa ateriakorvauksen?
Ateriakorvauksen maksamiseen liittyy alakohtaisia säännöksiä sekä työnantajan ohjeistuksia. Erityisaloilla, kuten rakennus-, maanrakennus- ja metsäalalla, ateriakorvauksen ehdot tulee tarkistaa Verohallinnon sivuilta.
Ateriakorvauksen verovapauteen vaikuttavat seuraavat tekijät, jotka Verohallinto on julkaissut päätöksessään verovapaiden matkakustannuksien korvauksista vuonna 2024:
”Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei makseta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen enimmäismäärä vuonna 2024 on 12,75 euroa.”
Tilanteessa, jolloin työntekijä joutuu aterioimaan työvuoron aikana kaksi kertaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 25,50 euroa. Ateriakorvaus vuonna 2023 oli 12 euroa.
Ateriakorvaus ei ole verovapaata, jos yllä olevat ehdot eivät täyty. Eli työntekijälle ei esimerkiksi makseta päivärahaa, mikäli työnantaja tarjoaa työmatkan ruokailun tai ateriakorvaus ylittää verovapaan määritelmän enimmäismäärän. Työnantaja voi silti maksaa ateriakorvausta, mutta se käsitellään verotuksessa eri tavalla. Esimerkiksi korvaus lisätään palkkaan ja siitä pidätetään vero normaalin palkanmaksuprosessin mukaisesti. Palkansaaja voi myös itse hakea korvausta verovähennyksenä.
Miten haet ateriakorvausta?
Ateriakorvausta haetaan tyypillisesti työnantajalta ja tällöin siinä tulee noudattaa työnantajan ohjeistusta. Ateriakorvausta varten sinun tulee toimittaa työnantajan vaatimat tiedot, kuten työskentelypäivä, sijainti, työn kesto ja luonne sekä kuitit ostoksista.
Mikäli olet epävarma, oletko oikeutettu saamaan ateriakorvausta, ole yhteydessä työnantajaasi. Esimerkiksi työskennellessäsi erityisalalla, voit vaatia ateriakorvauksen määrää vastaavaa vähennystä. Tutustu lisää täältä.
Onko yrittäjä oikeutettu ateriakorvaukseen?
Jos olet yksityinen elinkeinoharjoittaja eli toiminimiyrittäjä, et voi maksaa itsellesi verovapaata ateriakorvausta. Jos puolestaan olet osakeyhtiön omistajayrittäjä, ateriakorvaus on täysimääräisesti vähennettävissä oleva kulu yhtiön verotuksesta, kunhan ateriakorvauksen ehdot täyttyvät.
Osakeyhtiön omistajayrittäjä voi maksaa itselleen ravintoedun, esimerkiksi lounassetelin avulla.
Toiminimiyrittäjä on oikeutettu seuraaviin vähennyksiin: autokulut, työmatkakulut, työtilan vuokra ja työhuonevähennykset, edustusmenot ja pienhankinnat. Tilapäisen työmatkan lisävähennyksiin sisältyvät autokulujen lisäksi matkustus- ja majoittumiskulut.
Lue lisää aiheesta Verohallinnon sivuilta.
UKK – Usein kysyttyä ateriakorvauksesta
Tässä osiossa vastaamme muutamiin usein esitettyihin kysymyksiin ateriakorvaukseen liittyen.
Saanko ateriakorvauksen, jos käytössäni on työnantajan tarjoama lounasetuus?
Työnantaja voi tarjota työntekijälleen ruokaedun esimerkiksi lounassetelin muodossa. Näin työntekijän tavanomaiset ruokailupaikat ovat kaikki ne ravintolat tai kaupat, joissa aterian voi maksaa lounassetelillä. Ratkaisevana tekijä on se, täyttyvätkö ateriakorvauksen kriteerit – kuten oletko työskennellyt tarpeeksi kaukana tavanomaisesta ruokailupaikastasi, eikä sinulle ole maksettu päivärahaa.
Mikäli lounasseteli tai -kortti on käytössäsi myös työmatkoilla, työnantajasi ei voi maksaa sinulle ateriakorvausta verovapaasti. Näissä tilanteissa sinun tulee tarkistaa organisaatiosi käytännöt ja mahdolliset erityiset Verohallinnon ohjeistukset.
Kenelle ateriakorvaus kuuluu?
Ateriakorvaus maksetaan tilanteissa, joissa työntekijä työskentelee normaalin työpaikan ulkopuolella ilman mahdollisuutta tavalliseen ruokailuun.
Ateriakorvaus voidaan maksaa esimerkiksi rakennusalan työntekijälle, joka on määrätty tekemään urakkaa tai muuta työtehtävää toiselle paikkakunnalle. Projekti vaatii häntä työskentelemään paikan päällä koko päivän, eikä lähettyvillä ole ruokailu mahdollisuuksia. Työnantaja voi myös järjestää ruokailun, mutta aina se ei ole kuitenkaan mahdollista. Jos ruokailua ei ole järjestetty, eikä työntekijä saa päivärahaa, on hän oikeutettu ateriakorvaukseen.
Tarkista tarkemmat ehdot työnantajaltasi, työsopimuksesta tai työehtosopimuksesta.
Mikä lasketaan työnantajan järjestämäksi työpaikkaruokailuksi?
Työnantajan järjestämä työpaikkaruokailu voi olla jokin seuraavista:
- Työnantaja voi maksaa osan aterian hinnasta tai tarjota aterian alennettuun hintaan.
- Työpaikkaruokala tai kanttiini, jossa työntekijän on mahdollista ruokailla ilmaiseksi tai alennettuun hintaan.
- Työnantaja voi järjestää catering-palvelun, jonka avulla ateriat tuodaan suoraan työpaikalle. Näin tehdään usein rakennus-, maanrakennus- ja metsäaloilla.
- Lounasseteli, -kortti tai e-passi, jonka avulla työntekijä voi ruokailla alennettuun hintaan.
- Työnantaja voi toimittaa eväät tai ruoka-aineet. Näin ollen työntekijä voi itse koostaa ruoka-annoksen työmatkan aikana.
Milloin työntekijä saa kaksi ateriakorvausta?
Kaksi ateriakorvausta voidaan maksaa, jos työntekijälle kertyy työmatkaa yli 10 tuntia. Tällöin työntekijä voi olla oikeutettu saamaan korvauksen kahdesta ateriasta, edellyttäen että matka täyttää muut ateriakorvaukseen liittyvät ehdot.
Onko ateriakorvaus veronalaista tuloa?
Ateriakorvaus on lähtökohtaisesti verovapaata tuloa työntekijälle, kunhan se maksetaan verottajan määrittelemien ehtojen ja enimmäismäärien mukaan. Jos ateriakorvauksen summa ylittää verottajan vahvistaman verovapaan enimmäismäärän, ylittävä osa on näin veronalaista tuloa.
Tarvitsetko ateriakorvauksen lisäksi kilometrikorvauksia?
Verovapaisiin matkakustannuksiin sisältyy ateriakorvauksen ja päivärahan lisäksi myös kilometrikorvaus. Kilometrikorvauksia haetaan, kun työntekijä on suorittanut työmatkoja omalla ajoneuvollaan. Kilometrikorvaus on verotonta tuloa, ja sen suuruus päivittyy vuosittain Verohallinnon toimesta.
Lue lisää kilometrikorvauksesta aiemmasta artikkelistamme.
Ota yhteyttä tänään ja varaa maksuton esittely
Ota yhteyttä jo tänään ja tutustu siihen, kuinka kirjanpitopalvelumme voivat hyödyttää yritystäsi. Odotamme yhteydenottoasi ja mahdollisuutta auttaa sinua hoitamaan kirjanpitosi kuntoon. Fiksusti ja tehokkaasti.